Työhuonetta siivotessani ajauduin katselemaan Aili-mummin perintönä tulleita ompelutarvikkeita. Kokosin niistä kaksi toivesettiä paikkakunnan ukrainalaisille. Ei olisi Mini-mummi neljä vuotta sitten arvannut, millaiseen tarpeeseen lukuisat lankarullat, neulat, nauhat ja keltaiset tupsukkeet tulevat.
Reissussa tarvittava ompeluvarustus mahtuu kätevästi vanhasta silmälasikotelosta tuunattuun ompelurasiaan.
Valmistin kotelosta kaavan maalarinteipin avulla. Lisäsin kaavaan rasian sisälle taitettavat noin 1,3 cm varat. Kankaaseen ja rasiaan kannatti merkitä kohdistusmerkit. Kaarevien päätyjen kohdalla, tein kankaaseen etupistoilla pienet rypytyslangat. Näin päälyskankaan liimaaminen kiinni kanteen oli sujuvaa.
Rasian sisäpuolen vuoraamiseen käytin joustavaa puuvillafleeceä. Sen käyttäminen oli mukavan huoletonta. Ei tarvinnut miettiä päärmevaroja. Saksitaskun ja neulakirjan ompeleet painuivat piiloon pehmeään kankaaseen. Pieni pyöreä, satiininen neulatyyny on hauska yksityiskohta. Nappi on muistona vanhasta paljon pidetystä paidasta.
Osallistuin viikonloppukurssille, jossa sain Raija Luoman ohjausta munatemperavärien käytössä. Munatemperaväreillä työskentely on toisenlaista kuin akryyliväreillä maalaaminen Väri sekoitetaan alustalkaen itse. Kananmunankeltuaisesta, vedestä, etikasta tehdään emulssio, johon lisätään väripigmentit. Maalaaminen tapahtuu kerros kerrokselta, työn on annettava maltillisesti välillä kuivua. Siveltimen käyttö on oltava herkkää, nopeaa ja kertaluontoista. Jälkeä ei voi helpostikaan korjailla ilman, että pohjustukseen tulee kolo.
Mikä munatemperamaalauksessa viehättää? Maalauksen pinnasta saa mattamaisen ja pehmeäsävyisen. Lopputulos on ei muovinen.
Pienestä alkuun!
 |
| Maisema 2021, tempera, 19 x 36 cm. |
Taas valmistui yksi keskeneräisenä pyörinyt käsityö! Ei ollut turhantarkkaa ristipistojen ompelu kierrätyshuovalle, sopi tv-käsityöksikin.
Kesälomalla innostuin virkkaamaan vauvalahjoja. Turvalonkero-ohjeita oli helppo löytää netistä ja yhden kirjankin tutkin.
Vauvat tutustuvat ympäristöönsä viemällä suuhunsa käsissään kaiken, mikä niihin sattuu tarttumaan. Niinpä kiinnitin erityistä huomiota lelun käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Suomen leluyhdistyksen sivuilta löytyi hyvät tiedot turvallisten lelujen vaatimuksista.
Turvalonkeroiden valmistusohjeissa lanka tuli olla puuvillaa. Halusin ehdottomasti, että lanka olisi nyppyyntymätöntä, sileää ja 60 asteisessa pestävää. Täytemateriaaliksi valitsin polyestervanun, jonka laitoin lisäksi puuvilla trikoopussiin, jotta yksikään kuituhöytyvä ei tulisi virkkauspinnasta läpi kovassakaan käytössä.
Muutin ohjeesta myös mustekalan mittasuhteita. Mustekalan pään tuli olla valmiina niin iso, ettei se mene läpi talouspaperirullasta edes painaen eli yli 4 cm. Vauvojen toimia tarkkailleena pidin myös ohjeen 10 cm pitkiä, venyviä lonkeroita liian pitkinä. Valmistamieni lelujen lonkerot olivat valmiina 5 cm mittaiset. Mustekalat saivat tiukkaan ommellut sydänsilmät.
Viimeistelyssä turvalonkerot pääsivät ensiuinnille 60 asteiseen konepesuun pesupussissa.
Kesänäyttely Näyttämö oli saanut upeat puitteet hienosti entisöidystä Hämeen lääninhallituksen talosta Hämeenlinnan keskustassa. Empire tyyliset tilat, huonekalut, kristallivalaisimet ja juhlavien huoneiden koristemaalaukset loivat jännittävän vastakohdan nykytaiteen teoksille, maalauksille, installaatioille ja videoille. Ars-Häme ry:n näyttely on nähtävillä 28.8.2022 saakka.
 |
| Hanna Vihriälä. 2020. Valoisat yöt. |
 |
| Katri Stenberg. 2022. Uuteen alkuun I ja II. |
 |
| Jesse Avdeikov. 2022. Tiistai Tiibetinmastiffi. |
 |
| Niina Laitonen. 2020. Decorations. |
Käsitöitähän on aina useampi työnalla yhtäaikaa. Nyt on kesken neulepalapeitto, tuftaustyö, parsiminen ja kesävirkkaus -jo kolmatta vuotta. Valmiiksikin sentään jotain sain.
Lapsenlapsilla on rappusten alla kiva leikkinurkkaus. Solmin sinne seinämäksi yksinkertaisen makramee-verkon Pauliina-punoskuteesta. Käytin työssä leivonpääsolmuja, kasksoistasosolmuja sekä tynnyrisolmuja. Verkon loppupäästä solmin koristeellisen yläreunan.
Työssä oli haasteena saada siitä määrämittainen. Onneksi verkkomainen rakenne jousti riittävästi leveydestään ja sain sen kiinnitettyä näppärästi pylväisiin johtokiinnittimin.
Touhu oli ilmeisen mieleenpainuva apulaisena toimineelle taaperolle, joka innostui jälleen rakennusleikeistä.
Osallistuin supertiiviille, mutta kiinnostavalle Kangasnilkkurit-kurssille. Keravan kansalaisopiston kurssilla toimi opettajana suutari, jalkinemuotoilija Nelli Nurmi. Oli kiva oppia uutta!
Taidekeskus Järvilinna täyttyi Arte filos -ryhmän taideteoksista 9.2.-6.3.2022. Ystävyyden puu -näyttelyssä on olut esillä yli sata teosta kymmeneltä ryhmän jäseneltä. Kuvataiteilija Pertti Karjalainen on kuratoinut näyttelyn.
Omat työni ovat pääasiassa akryylimaalauksia. Vesiaiheisissa teoksissa olen tutkinut veden liikettä ja läpikuultavuutta. Miltä vesi näyttää eri etäisyydeltä, eri valaistuksessa ja eri säätilassa.
Pihlajamaalaukset syntyivät viimevuonna lähiluonnon tarkkailun innoittamana. Syksyn kuulakkaat värit pihapihlajissa olivat lumoavan kauniit. Mustarastaat viihtyivät puiden oksilla myöhään talveen nautiskellen marjasadosta.
Minikokoiset eläinaiheiset maalaukset syntyivät maalauksellisina välipaloina. Niiden aiheet nousivat omakohtaisten virkistävien eläinkohtaamisten tuloksena. Nähty, koettu ja kuviteltu on maalattavissa.
Tein Käsityökoulun oppilaille muistoksi yhteisistä kokoontumisista pienet makramee-solmitut avaimenperät. Heijastinlanka auttaa huomaamaan ja pieni kilisevä kulkunen herättää kuuntelemaan uuden opettajan käsityön avauksia.
