Värejä kerraten

Opiskelu väriopin parissa on täyttänyt jälleen kerran vapaa-aikaani. Olen vertaillut väripapereita vierekkäin ja harjoitellut näkemistä nöyrästi aina tehtäväksiannon mukaan. Suorittaisinko työn nopeasti ohimennen vai ottaisinko sittenkin opikseni ja havainnoisin rauhassa, keskittyen? Oikotietä ei ole. Tutuksi ovat tulleet aikuisopiskelijan ärtymyksen tunteet rästitehtävien kasautuessa työkiireiden keskellä. Ajan ottaminen itselle ja uppoutuminen flow-hetkissä tuottaa kuitenkin hyvänolon. Teoria voi joskus siirtyä lähes huomaamatta osaksi arjen käytäntöä. Kertaaminen kannattaa.

Hyvinvoinnista virkattua

Taide ja kulttuuri etsii edelleen sinnikkäästi sijaa palvelutaloissa asuvien vanhusten arkeen. Käsityö soljuu siinä mukana omana toimintamuotonaan, kosketeltavana, tuttuna ja turvallisena. Olin kuuntelemassa Handmade Wellbeing -projektin tuloksia Helsingin yliopistolla. Sen muassa tuli tuulahduksia ulkomailta. Virossa oli taidokkaasti tuotu viriketoimintaan mukaan kansallista perinnettä, symboliikkaa ja muotokieltä. Itävallassa ja Iso-Britanniassa oli osaavasti otettu viriketoimintaan mukaan terapeuttisuus. Yhdessä tekeminen ja yhteisöön kuulumisen vahvistaminen korostui suomalaisten projekteissa. Mielenkiintoisinta antia oli kuvataiteilija Timo Tähkäsen aito, lämmin kertomus taiteen viemisestä lähelle vanhuksia. Lukuisista käytännön esimerkeistä jäi erityisesti mieleen hänen osallistava virkkausperformancensa.

Kuva Timo Tähkäsen esityksestä 26.4.2017.